Julkisten palveluiden tulevaisuutta pilotoimassa – 
Tampere lähestyy tekoälyä strategisesti 

Tampereen kaupunki on startannut tekoälymatkansa huolellisesti valmistautuen. Tavoitteena on löytää AI-ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa kaupungin palveluja. Tampere pyrkii systemaattisesti luomaan uusia malleja siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen kehittämisessä. Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä kumppaneiden kanssa, joista yksi on Capgemini.

Suomen teollisuuspääkaupunkina tunnetulla Tampereella on vahvat perinteet niin valmistavan teollisuuden kuin innovaatiotoiminnankin parissa. Se on maan johtava pitkälle kehittyneen ja kestävän teollisuustuotannon keskus, joka tunnetaan kansainvälisesti älykkäiden koneiden ja tieto- ja viestintätekniikan osaamisestaan. Tampere elää yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä, mikä tekee siitä elinvoimaisen ekosysteemin kasvulle ja teknologiselle kehitykselle. 

Aleksi Kopponen työskentelee Tampereen muutosjohtajana tehtävänään kaupungin digitaalisen muutoksen valmiuksien parantaminen. Hän edistää digi-innovaatioita, jotka tuovat myönteisiä muutoksia kaupungille, sen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Aleksin osaaminen ja kokemus ihmiskeskeisestä digitalisaatiosta sekä datapohjaisista teknologioista luovat erinomaisen pohjan tälle työlle. 

Yhteistyön hyödyt pähkinänkuoressa

• Sparrausta ja suuntaviivoja oman organisaation ulkopuolelta generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen 
• Organisaation osaamisen kehittäminen ja ratkaisujen pilotointi samanaikaisesti 
• Mahdollisuus perehtyä generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksiin ja pilotoida niitä sisäisesti ennen kuntalaisille suunnattujen palveluiden kehittämistä 

Kestävä perusta tekoälyn hallinnalle 

Tekoäly ja erityisesti generatiivinen tekoäly ovat olleet pari viime vuotta kaikkien huulilla ja herättäneet niin julkisyhteisöjen kuin yritystenkin huomion kaikkialla maailmassa. Tampereen kannalta käännekohdaksi muodostui ChatGPT:n nousu globaaliksi ilmiöksi. Se osoitti kielimallien ja tekoälypohjaisten työkalujen tehon jokapäiväisissä rutiinitehtävissä, kuten otsikoinnissa tai tekstien referoinnissa. Yhtäkkiä kaikki halusivat tietää, mitä hyötyä generatiivisesta tekoälystä voisi heille olla, joten Tampere ryhtyi tutkimaan, miten sitä voitaisiin hyödyntää tietoturvallisesti ja eettisesti. 

Kaupunki oli luonut datastrategian ja ymmärtänyt, että kaikki kehittyvät järjestelmät tarvitsevat perustakseen vankan tietopohjan. Generatiivisen tekoälyn yhtäkkinen nousu sai kaupungin pohtimaan, miten tämä uusi teknologia voitaisiin ottaa käyttöön julkisissa palveluissa. 

“Laajat kielimallit, jotka pystyvät hyödyntämään internetissä ja tutkimuslähteissä vapaasti saatavilla olevia valtavia tietomassoja, ovat merkittävästi parantaneet älykkäiden järjestelmien kykyä dialogiin ihmisten kanssa. Tämä kehitys vauhditti meitä pohtimaan omaa tekemistämme ja kysymään, mitä tämä kaikki tarkoittaa meidän kontekstissamme. Kyse ei ole ainoastaan tekoälyn käyttöönotosta, vaan toimintojemme uudelleentarkastelusta ja sen ymmärtämisestä, millä tavalla uudet teknologiat vaikuttavat meidän työhömme.” 

Aleksi Kopponen, Muutosjohtaja, Tampere

Käytännönläheisiä pilotteja ja systemaattista oppimista 

Reflektointi ja uudelleenajattelu merkitsivät lähtöpistettä Tampereen oppimismatkalle, jossa kaupunki lähti avoimesti tutkimaan, mistä generatiivisessa tekoälyssä on kyse. Matkakumppaniksi kaupunki valitsi Capgeminin. 

Tampere lähestyy tekoälyä käytännön ja oppimisen pohjalta. Se on asettanut tekoälylle selkeät tavoitteet: luoda hallintamalleja, jotka tukevat laajempaa digitaalista transformaatiota, ja identifioida työn arjesta käyttötapauksia, jotka voidaan myöhemmin skaalata erilaisiin toimintaympäristöihin ja tarpeisiin.  

Käyttötapausten pilotointiin Tampere valitsi kokeilevan lähestymistavan, jossa keskityttiin intranetin uudistamiseen ja selvitettiin erityisesti generatiivisen tekoälyn potentiaalia mahdollistaa tekoälyyn perustuva vuoropuhelu kaupungin sisäisessä tiedonhaussa. Tämä huolellisesti rajattu lähestymistapa varmistaa, että fokus on ensin oman ymmärryksen sekä sisäisen dialogin parantamisessa ennen kuin siirrytään suoraan julkisiin sovelluksiin, joissa sekä vaikutukset että riskit voivat olla suuremmat. 

“Meillä on käynnissä tekoälyn hallintaan liittyviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa, että hallintamallimme tukevat kaupungin digitaalista muutosta laajemminkin. Haluamme tehdä käytännönläheisiä päätöksiä ja ymmärtää, missä todelliset hyödyt piilevät.” 

Aleksi Kopponen, Muutosjohtaja, Tampere

Keskeinen osa yhteistyötä olivat oppimispiirit, joihin osallistui ihmisiä eri henkilöstöryhmistä. Käsitellyt aiheet vaihtelivat tekoälyn perusteista sisällönhallintaan ja edistyneempiin teknisen käyttöönoton osa-alueisiin. Oppimispiireillä on ollut keskeinen merkitys tiedon ja osaamisen levittämisessä ja jatkuvan oppimisen kulttuurin edistämisessä. 

“Capgeminin lähestymistapa on ollut hyvin mukautuva ja yhteistyökykyinen. Capgemini on toiminut samaan aikaan matkaoppaana, oivalluttajana ja ongelmanratkaisijana. Oppimispiirit olivat aina todella hyvin valmisteltuja ja vastasivat työmme todellisuutta. Kyse ei ollut vain satunnaisista kursseista, vaan oppiminen integroitui kunkin omiin päivittäisiin työtehtäviin. Halusimme kumppanuuden avulla varmistaa, että luvassa on aidosti yhteinen oppimismatka, ei vain ulkoa ostettu ratkaisu.” 

Aleksi Kopponen, Muutosjohtaja, Tampere

Kumppanuus Capgeminin kanssa tuo asiantuntemusta pöytään 

Oppimispiirien fasilitoinnin lisäksi Capgeminin tehtävänä oli toteuttaa ensimmäiset generatiivisen tekoälyn käyttötapaukset, ”Kysy HR:ltä” ja ”Kysy hankintasopimuksista”. Ne ovat sovelluksia, jotka sujuvoittavat sisäisiä prosesseja hyödyntämällä generatiivista tekoälyä ja tarjoamalla välittömän pääsyn relevantteihin tietoihin. 

“Tehtävämme ei ollut vain kehittää ratkaisuja vaan luoda pohja-arkkitehtuuri tulevia AI-käyttötapauksia varten. Tavoitteena oli rakentaa arkkitehtuuri niin, että siinä huomioidaan käyttötapausten määrän kasvaminen lähitulevaisuudessa siten, ettei samoja perusasioita tarvitse toteuttaa uudelleen jokaiseen eri tarpeeseen.” 

Jaakko Lehtinen, Automaatio- ja teknologiajohtaja, Sogeti

Capgeminin omistama Sogeti on työskennellyt yrityskäyttöön tarkoitettujen generatiivisten tekoälyratkaisujen parissa vuodesta 2019, jolloin ei vielä edes yleisesti puhuttu generatiivisesta tekoälystä. Sen Suomessa työskentelevillä osaajilla on suorat yhteydet kansainvälisiin generatiivisen tekoälyn pioneereihin. Nyt Sogeti tuo pitkään jalostetun osaamisensa ja näkemyksensä suomalaisten asiakkaiden käyttöön ja hyödyntää uusimpia GPT-malleja yritysten tarpeisiin. Tämän ansiosta Tampere on päässyt hyötymään tekoälyn käyttöönoton uusimmista edistysaskelista ja parhaista käytännöistä. 

“Capgeminin lähestymistapa on ollut hyvin mukautuva ja yhteistyökykyinen. Capgemini on toiminut samaan aikaan matkaoppaana, oivalluttajana ja ongelmanratkaisijana. Oppimispiirit olivat aina todella hyvin valmisteltuja ja vastasivat työmme todellisuutta. Kyse ei ollut vain satunnaisista kursseista, vaan oppiminen integroitui kunkin omiin päivittäisiin työtehtäviin. Halusimme kumppanuuden avulla varmistaa, että luvassa on aidosti yhteinen oppimismatka, ei vain ulkoa ostettu ratkaisu.”   

Tampere erottautuu strategisella lähestymistavallaan 

Tampereen tekoälymatkasta tekee erityisen huomionarvoisen kaupungin sitoutuminen järjestelmälliseen ja strategiseen lähestymistapaan. Toisin kuin monet organisaatiot, jotka hyppäävät tekoälyn maailmaan ilman selkeää suunnitelmaa, Tampere on päättänyt rakentaa ensin vahvan perustan ja keskittyä oppimiseen ja hallintamallien kehittämiseen ennen laajamittaisten ratkaisujen käyttöönottoa. 

Tämä harkittu lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä paitsi yksittäisten tekoälyhankkeiden onnistumisen kannalta myös sen varmistamiseksi, että tekoälystä tulee luotettu ja olennainen osa Tampereen julkisia palveluja.  

“Tekoälyn käyttöönotto vaatii kärsivällisyyttä ja strategista ajattelua. On tärkeää, että johto ymmärtää tekoälyn merkityksen ja pysyy tiiviisti mukana kehitysprosessissa. Meille on tärkeää varmistaa, että projektimme ovat avoimia ja osallistavia ja läpäisevät koko organisaation.” 

Aleksi Kopponen, Muutosjohtaja, Tampere

Kun kaupunki jatkaa tekoälyratkaisujen pilotointia, pääpaino on edelleen kestävän ja strategisen, muuttuviin tarpeisiin mukautuvan AI-infrastruktuurin rakentamisessa. Kumppanuus Capgeminin kanssa ja jatkuvan oppimisen korostaminen osoittavat, ettei Tampere fokusoi vain tekoälyn käyttöönottoon, vaan pyrkii tekemään sen harkitusti, järjestelmällisesti ja pitkäaikaiseen menestykseen tähtäävästi. 

“Tampereen systemaattinen lähestymistapa tekoälyyn osoittaa, että kyse ei ole vain teknologiasta vaan myös ihmisistä ja prosesseista sen takana. Yhteinen tavoitteemme on löytää oikeat ratkaisut, jotka voidaan skaalata ja viedä tuotantoon niin, että kaupungilla ja sen asukkailla on niistä konkreettista hyötyä” 

Jaakko Lehtinen, automaatio- ja teknologiajohtaja, Sogeti

Tulevaisuuden visio 

Tampereen visio on selkeä: tekoälyn avulla parannetaan julkisten palvelujen laatua sekä asukkaiden elämää ja alueen elinvoimaa.  

Tekoälymatkallaan kaupunki keskittyy AI-hallintaan ja oppimiseen näyttäen näin vahvaa esimerkkiä muille kunnille ja kaupungeille, jotka haluavat hyödyntää tekoälyn voimaa. Suunnittelemalla jokaisen vaiheen huolellisesti ja tekemällä tiivistä yhteistyötä Capgeminin kaltaisten asiantuntijakumppaneiden kanssa Tampere ei ainoastaan pysy ajan hermolla vaan on mukana muokkaamassa julkisten palvelujen tulevaisuutta. 

“Me emme voi tehdä vain makeita juttuja, vaan meidän on keskityttävä myös perusasioihin. Siksi me valmistaudumme ja varaudumme tarkoin ja keskitymme ensin rakentamaan pohjaa. Samanaikaisesti pyrimme kehittämään juttuja, joiden avulla tutkimme, mihin näistä huipputeknologiaa edustavista ratkaisuista voisi parhaimmillaan olla. Keihäänkärkituotosten esitteleminen maailmalle on myös yksi tärkeä keinomme saada palautetta omalle tekemiselle.” 

Aleksi Kopponen, Muutosjohtaja, Tampere